keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Dubrosta Romaan - pellavaa, pellavaa!

Tämä pusero kuuluu niihin projekteihin, jotka saavat rauhassa kypsyä ja odottaa vuoroaan. Ostin Sparrow-pellavat melkein tasan vuosi sitten. Pusero valmistui nyt, vaivattomasti, kun kerran sain aloitettua. Tykkään näistä väreistä niin kovasti: poltettua oranssia ja murrettua vihreää. Suunnittelija kertoo värien tuovan hänen mieleensä Dubrovnikin tiilikattojen oranssit. Minua ne muistuttavat Rooman Trasteveren punaruskeasta kaupunginosasta. Ristin puseroni siten Romaksi.

Neulominen oli sujuvaa, lanka taas kerran riittoisaa. Muokkasin mallia jonkin verran, sillä vihreää minulla oli jämäkerä, ei yhtä paljon kuin ohjeessa. Oranssia puolestaan oli vyyhti enemmän. Niinpä tein raidoituksesta hieman oranssivoittoisemman, eli kerros oranssia enemmän. Pidensin hihoja 3/4-pituuteen, samaten helmaa. Silti oranssia jäi vieläkin vyyhti jäljelle. Lisäksi tein hihoihin ja helmaan resorin sijasta i-cord-päättelyn.

Ihana Sparrow, ihana pellava! Kesä, täältä tullaan (vaikka ulkona just nyt onkin hyytävän kylmä)







Ohje: Dubro
Lanka: Sparrow (5 vyyhteä oranssia, yksi vyyhti vihreää)
Puikot: Kaula-aukko (ohjetta pienemmällä, 2.5, muutoin 3.5mm)

perjantai 25. maaliskuuta 2016

Isälle ja tyttärelle

Säätiedotus lupaa pian lämmintä, mutta talvi sinnittelee vielä ja pitkäperjantaina taivas vihmoo räntää. Vielä siis on tarvetta näille pikkuhuiveille. Tyttären huivi valmistui noin neljässä päivässä, mies joutui odottamaan omaansa lähes kolme viikkoa. Mitä tästä taas kerran opin: älä tee kahta samaa mallia peräkkäin. Toistokerta on lähes mahdoton saada valmiiksi. (Ehkä tämän takia sukkien neulominen on minulle niin vaikeaa :)

Mutta huiveista: ne ovat pikkuisia, keveitä ja pehmeitä. Lankana käytin Manos del Uruguayn Lace-lankaa. Kumpaankaan huiviin en saanut uppoamaan lähellekään 50 grammaa. Eli lanka on erinomaisen riittoisa. Ja pehmoista, koska mukana on silkkiä.

Malli oli Easy (toistokerralla tuntui jo liiankin helpolta, mutta mitäs menin tekemään ihan saman tuplana. Vaihtoehtoja kun olisi piisannut. Ks. yllä oleva muistutus itselleni) Alkuperäisessä ohjeessa tuo on toteutettu fingering-vahvuisella, mutta kun toive oli pienempi (molempien toive) niin tein pitsivahvuisena, ja noista tuli juuri toivotun kokoisia.







Malli: Easy
Lanka: Manos del Uruguay (Lace)
Puikot: 3 mm

tiistai 22. maaliskuuta 2016

Jujuy kevään viileyttä vastaan


Ihan ensimmäinen Joji Locatelli-huivini on tämä iki-ihana Jujuy
Ei varmaan enempiä selittelyjä kaipaa, kevyt, light fingering- vahvuisesta Isagerin villasta neulottu, kevään viileisiin päiviin. Langat kaivelin lankakorin kätköistä. Oma lankani on siis ohjetta ohuempaa, mutta tykkään fiiliksestä.

Jojin suunnittelema ohje oli todella hyvin kirjoitettu, vaihtelua toi värien vaihtuminen sekä ainaoikein-kerrosten lyhennykset sekä pitsiosuus.







Lanka: Isager Spinni (kaurapuuro ja tummanharmaa) Tvinni (koralli)
Puikot: 3.5 mm



perjantai 26. helmikuuta 2016

Puuterinen Anneke

Nyt osui kohdalle sellainen langan ja ohjeen yhdistelmä, että olen lumoutunut.

Ensin ostin langat. Pikkuisen sokkona, verkkokaupan kautta lankakauppa Kerästä). Mutta en malttanut odottaa tulevaa käyntiä Tampereella, jolloin pääsisin hiplamaan lankaa livenä. Quince&co villalankoja en ollut ennen kokeillut. Pellavaisia Sparroweja sen sijaan kyllä, ja niiden perusteella uskalsin ottaa riskin, sillä niiden pellavien voittajaa en vielä ole kohdannut.

No, ostin siis Ternia, joka on 75% villaa ja 25% silkkiä, varsin ylellinen yhdistelmä siis. Kun lanka saapui, olin myyty. Sen sävy on sellainen puuterinen, mieleen tulee vanhan maailman sävyt. Siihen halusin yksinkertaisen, silti herkän mallin. Quincen sivuilla Pam Allenin Anneke oli juuri etsimäni.

Pidin ohjeesta, se oli yksinkertainen, saumaton. Pääntien kuvio toi mielenkiintoa, mutta oli silti helppo tehdä. Tosin jouduin sen kerran purkamaan, sillä olin epähuomioissa neulonut puseroa liian pitkälle ennen kuin aloitin kuviokerran, ja se uhkasi tulla liian pieneksi.

Lanka on ihana, tiukkakierteinen. Siitä tulee todella kaunista, napakkaa ja tastaista jälkeä. Neuloutuu nopeasti. Ja liottamisen jälkeen se laskeutuu todella kauniisti.

Pääntien yksityiskohta.


Kastelin puseron ja kuivuttuaan sitä tuli ihanan laskeutuva.


Hihat ovat kapeat. Ainoa muokkaukseni ohjeeseen oli, että tein niistä täyspitkät 3/4-pituuden sijaan. Muutoin vartalo-osa on laatikkopaitamainen.

 Langan puuterista sävyä, jossa silkki antaa muutoin tasaiseen väriin vaihtelevuutta, juuri sen puuterimaisen vaikutelman.

Ohje: Anneke (Pam Allen)
Lanka: Tern (väri  Syrah)
Menekki: vajaa 7 vyyhteä
Puikot: 3,25 ja 3.5 mm

sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Traveller's End -villatakki

Tämän Carol Fellerin Traveller´s End -kotoiluvillatakin ohjeen ostin Ravelrysta jo runsas vuosi sitten, samaan aikaan kun nappasin langat alennushyllystä. Vasta nyt, joululomalla, aloin sitä neuloa.  Tuloksena mukava, vähän ylisuuri, kotoilu- ja kääriytymisvillatakki.

En muista, milloin olisin neulonut vahvaa punaista, mutta sellainen tämä on, rehellisesti punainen siis. Ihanilla, erivärisillä tweednypyillä.






Muutama virhekin palmikkoon eksyi alkumatkalla, mutta päätin olla piittaamatta ja jatkoin neulomismatkaa.


Lanka: Debbie Bliss Donegal Luxury Tweed Aran
Puikot: 4,5 mm
Malli: Traveller´s End

lauantai 16. tammikuuta 2016

Ripaus kultaa

Tyttöseni toivoi pipoa, jossa eivät korvat palelisi. Kuin sattumalta samana päivänä törmäsin Instassa Stephen Westin suunnittelemaan Honegart -pipoon. Täydellinen! Tuota tulen käyttämään perheen muillekin jäsenille, myös itselleni.

Yhdistelmä ainaoikeaa ja palmikoita. Tuloksena on hauska, napakka pipo.
Ensin neulottiin pantaosa ainaoikein. Itse pipo rakennettiin sitten siitä ylöspäin.





Alkuperäinen ohje on kaksivärinen - ainaoikein pantaosa yhdellä, loppu toisella värillä.

Päätin tehdä tästä yksivärisen. Tai oikeastaan tasaisen kolmivärisen, sillä lankoja valitsin kolme yhdessä neulottaviksi. Kaksi näistä ikisuosikkejani. (Isager jaDonegalin tweed)
Isagerin Alpaca 1:n vaaleanpunaisen, Lang Donegalin hiukan tummemman marjapuuronsävyn kaveriksi otin vielä aikaa sitten alennuksesta nappaamani Debbie Blissin kullankeltaisen Angel-langan.




Tämä kolmen langan yhdistelmä on sellainen pehmopakkaus, ettei tosikaan. Liotuksen jälkeen siitä tuli juuri passeli tyttärelle.

sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Alpakkaiset minimyssyt

Viime talvena ihastuin Veera Välimäen Bits & Pieces-myssyihin. Silloin neuloin pienimmän koon mukaan,  3-kuiselle vauvalle.

Nyt halusin tehdä ystävän vähän isommalle poitsulle myssyn. Kaapissa kun oli vielä Isagerin Alpaca 1:stä, ja mikäpä olisi sen sopivampaa  lankaa vauvanmyssyyn. Pehmoinen kun mikä. Neuloin 9-kuisen myssyn kahdella eri harmaalla. Siitä tuli mielestäni on vähän turhan iso. No, koska tuo on niin nopea neuloa, tein sitten 6-kuisen versionkin keltaisella ja harmaalla, joka näyttää sopivammalta, sopii pieneen päähän varmaan juuri nyt sopivasti. Onpa harmaa versio sitten odottamassa kun pienoinen kasvaa.

Lankaa ei kulunut nimeksikään. Isompi myssy painaa vaivaiset 25 grammaa, pienempi vain 22 grammaa. Eli menekki on kohtalaisen minimaalinen. Alpaca ykköstä pidin koko ajan kaksinkertaisena, jotta vastaisi ohjeen paksuutta. Ohje on taattua Veeraa, saumaton, sujuva neulottava. Nyt vain myssyt pakettiin ja eteenpäin!