keskiviikko 16. lokakuuta 2013

Keskeneräistä...



Keskeneräinen ei ole vain moni neulomus, vaan myös tämä uusi blogi...

Olen epätietoinen, kahden blogin välissä. Perustin irtonaisia langanpäitä-blogin ajatuksena keskittyä käsitöihin. Sitten rupesin epäröimään - minullahan ei ole omia malleja, lähinnä toteutan toisten, tosin ihanan lahjakkaiden suunnittelemia malleja.

Antaisiko tämä blogi kenellekään kuin itselleni mitään.... Jään pohdiskelemaan, käsillä tekeminen kun kuitenkin on niin oikeaa, rentouttavaa. Täällä voisin keskittyä vain neulomuksiini (ja satunnaisiin muihin käsitöihin.) Katsotaan...

Vielä siis kaksi blogia rinnakkain, ehkä jatkossakin. Kaikenmaailman ja luontokuvia kuitenkin Kivi keskellä puutarhaa -blogissa

Kameran kaveri, käden lämmittäjä


Syksyn viileys alkaa puraista käsiä.

Hyvänä apuna tähän tulevat kämmekkäät, neuloin ohuen ohuesta alpakkalangasta. Unelmanpehmeät kädessä, kauniit silmälle. Ja lanka niin riittoisaa, ettei tottakaan. Alkuperäisessä ohjeessa huomattavasti pidemmät. Mutta tuosta langasta ehtii tehdä vielä monet.

Kameran (ja minun) kaverina täydelliset käyttää. Nyt vaan äkkiä toinenkin ihan käyttövalmiiksi.









Lanka: Isager Alpaca 1, kaksinkertaisena (Kerä -lankaputiikista)
Puikot: 2.5
Ohje: Finstickat-kirjasta

maanantai 30. syyskuuta 2013

Puolukanpunaista

Viikonloppuna metsässä ja pihalla katselin karpalonpunaisia sävyjä (tai oikeammin puolukan...) ja punertuvia lehtiä.

Arvatkaas, sainko inspiksen. Juu!

Kun tuo ihana herkullisen punainen Rowan Lima-lankakin oli kerran jo odottamassa. Siitä lähtee syntymään villatakki..












perjantai 27. syyskuuta 2013

Neulon jälleen!

Kevät ja kesä oli täysillä neulomisen aikaa. Kotona, matkoilla, autossa... Teininä neuloin hurjana vaikka mitä, sitten se jäi. Sen jälkeen oli lähinnä satunnaista neulomista.

Sitten iski innostus, ihan puun takaa. Minähän osaan edelleen, tämän ja tämän ja tuonkin. Pienen pähkäilyn jälkeen uudetkaan tekniikat eivät tunnu vaikeilta. Ja jos tuntuvat, ainahan voi purkaa. Yksi kuitenkin näyttää olevan ennallaan- olen melkoisen hidas neuloja. Mutta eipä tuo haittaa.

Kuin vanhan ystävän olisi löytänyt uudelleen. Kivaa!

Siitä samasta lähti liikkeelle myös tämä uusi blogi. Vielä vähän raakile, mutta siitä se lähtee.

Jonna Hietalan Kerällä -kirja on toiminut loistavana inspiraation lähteenä. Kirja kolahti, tykkään juuri malleiltaan konstailemattomista neuleista, joissa lanka pääsee edukseen. Lisäksi kirja on visuaalisesti kaunis.

Kirjasta olen neulonut jo pipon, Rowanin Cocoonista. Neuloin aina oikeat silmukatkin vielä takareunoista, niin tuosta tuli entistä tiiviimpi. Lapsi tilasi itselleen oman, vihreänä. Ilahduin. Lupasin.



Lapselle pipo on vähän liian pitkä, mutta testaustilanteessa tuli tuo mainitsemani tilaus. 




Työn alla on myös Baktus-huivi pidennetyin silmukoin, Lang Sol- langasta. Värinä harmaanvihreä.
Siitäkin ystävä teki tilauksen, oman värisenään. Hän saa varmaan turkoosin, jos sävyjä löytyy.






Sen lisäksi villatakkiin on jo langat ostettu, siitä hieman tuonnempana. 
Neulomisiin!