keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Pipoterapiaa

Huomasin tässä syksyn taas tultua, että kummasti valitsen pipojeni joukosta aina vain sen yhden käyttöön. Pitäisikös tekaista samaisella mallilla ja langalla vielä toinen kaveriksi, tuumasin? No, kun korissa kerran odotteli jo vuoden verran siellä ollut vihreä Rowan Cocoon, ei minulla ollut enää valinnan varaa, eihän, eihän? Ja etenkin kun ärhäkkä flunssa on kaatanut petiin. Silloin kun ei kuitenkaan ihan koko ajan pysty nukkumaan tai lukemaan. Ja telkkaria katsoessa, mikä olisikaan parempi kuin simppeliäkin simppelimpi ohje, joka etenee, vaikka olisi kipeänä. Ja josta vieläpä varmuudella tiedän tulevan pipon, joka päätyy kovaan käyttöön. Ja koska malli nyt sattuu toimimaan omaan päähän kuin, no, pipo päähän pakkasella. Enempiä perusteluja (tarvitaanko niitä yleensä ollenkaan?) en tarvinnut, vaan loin silmukat puikolle.

Ainoa muutos, mitä tein alkuperäiseen ohjeeseen, oli, että neuloin ainaoikeankin takareunoistaan ihan koko pipon ajan. Näin koko piposta tuli supernapakka ja oikea neulos näyttää mielestäni oikein kivalta.

Ohje on Kerällä-kirjasta, "Yksinkertainen peruspipo". Aloitin eilen, valmis tänään. Monen paidan ollessa kesken, on välillä helpottavaa saada jotain nopeasti valmiiksi. Ei lakkaa hämmästyttämästä vannoutunutta paitaneulojaa.

Lankana silkkisen pehmeä ja ei-kutittava Rowan Cocoon (100g)
Puikot: 4,5 mm pyöröt







2 kommenttia:

  1. Mahtavan näköiset pipot, mutta voi auts noita kierrettyjä silmukoita! Miten ihmeessä sun ranteet kestää?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osuit muuten nappiin, ranteet oli pikkasen väsyneen oloiset kun pipo valmistui! :D (Eli ei varmaan kestäiskään useampaa kierretyillä silmukoilla tehtyä pipoa)

      Poista

Kiitos kun kommentoit!