maanantai 29. syyskuuta 2014

Juuri sellainen kuin pitikin

Valmistuipa Lang Donegalista laatikkopaitakin. Se on viihtynyt puikoilla jo useamman viikon,  kilpaillen ajankäytöstä muutaman muun keskeneräisen kanssa.

Tässäpä se nyt on, muutama lanka pitää vielä päätellä, sen jälkeen on tuokin pitovalmis. Huomiseksi on luvattu viilenevää, ehkäpä pääsee käyttöön.

On juuri niin kiva kuin odotinkin, mallista kiitoksen vinkistä lankakauppa Kerään! Kirjastosta löytyi vanhempi Moda-lehti, jossa tuo ohje on peräisin.  Rento ja kevyt paita! Samaisesta langasta tein viime talvena vihreän palmikkopuseron, sen perusteella tiesinkin jo odottaa, miltä pusero tuntuu -  miten kevyt se on ja silti lämmin kuin mikä.




Puikkoina käytin ohjeesta poiketen koko ajan 3.5 mm puikkoja,  omalle käsialalle sopi tuo pienempi puikkokoko.

Tässä sen viimetalvinen vihreä puserokaveri. Se samainen, josta jäi ainakin kahden pipon verran yli lankaa. Eka pipo on onneksi jo valmis :)


tiistai 23. syyskuuta 2014

Jo pelkkä väri lämmittää...

Tänään ensimmäinen oikeasti kylmä aamu vaati ehdottomasti ylle jotain lämmintä, villaista.
Hyllyllä odotti tämä oranssi ihanuus, jonka sain valmiiksi juuri kevään kynnyksellä, kun ilmat lämpenivät ja oikeastaan heti kun tämän sain valmiiksi, siirryin itse käyttämään (ja maanisesti neulomaan) ihania pellavaisia puseroita. Sitten oikeastaan unohdin tämän puseron kuvatakin kokonaan.

Nyt Veera Välimäen Buckwheat kyllä lunasti oman paikkansa. Ja oli muuten kiva neuloa, ensimmäinen Malabrigo Sock- langasta tekemäni pusero. On lämmin, on pehmeä. Ja hyvin, hyvin oranssi :)

Lankaa jäi sen verran ylikin, että parin harmaan kanssa raidoitettuja sukkia tästä taidan itselleni saada tehtyä.






torstai 4. syyskuuta 2014

Pipokausi avattu!

Ainakin avattu noin siis neulomismielessä. Ihan vielä päässä ei ulkona ole ollut tarvetta, pian kyllä.

Eilen innostuin kaivamaan viimevuotiset vihreät Lang Donegal-nöttösjämät ja tikutin niistä poitsulle syksyä varten uuden pipon. Hyväksyi, eli pipolla on sitten uusi omistaja. Mieskin tuota väriä katseli senverran hyväksyvästi, että taidan tehdä hänellekin oman. (Kun kerran talvella ostin tuota vihreää oikein urakalla enkä uskonut, että lanka on niin riittoisa kuin mitä on :) .

Tein pipon neulomalla lankaa kaksinkertaisena. Puikoiksi otin 4,5 mm puikot, eli tuloksena on tosi tiivis, napakka pipo. (Tuon hyvän vinkin nappasin viime talvena Kerällä- kirjasta). Malli mukailtu useasta pipomallista, kavennukset omasta päästä.

Toimii. Etenkin omaan päähän. Ihailen aina toisten kevyitä, ohuita pipoja, mutta kun sellaisen omaan päähän laitan, niin joko näytän ihan - no - kummalliselta, tai sitten tukka itsepäisesti nostaa kevyet pipot omille teilleen. Efekti muistuttaa suunnilleen sitä, kuin olisin kaniinin piilottanut piponi sisään ja se yrittäisi pakoon. Eli pitäydyn napakoissa, paksuissa pipoissa näyttääkseni suunnilleen järjelliseltä olennolta.

Eipä silti, joku pipo täytyy tehdä yksikertaisestakin Donegalista, siitä tuskin liian ohut tulee, mutta tämän tuplavahvuuden toimivuuden halusin testata, ja kiva on. Lisäbonuksena, että oli tosi nopea tekaista valmiiksi.

Ylempi kuva näyttää värin oikeampana, alemmassa hieman hailakampi tuo vihreä, kuin oikeasti. Eli pipo on oikeasti v-i-h-r-e-ä, eikä yritäkään olla mitään muuta!