lauantai 14. maaliskuuta 2015

Melkein täydellinen lauantaipäivä...

Jotkut päivät ovat sellaisia, kun päivän parhaimmillaan kuuluu olla. Päivä, joka muodostuu pienistä jokapäiväisistä, suunnittelemattomistakin asioista, rennosta olemisesta. Niistä tulee juuri sellainen lauantai, joka on ihan paras. Tänään oli sellainen päivä.

Rauhassa nautittu mukillinen aamukahvia. Lapset toipilaina, mutta jo hyvällä matkalla parantumaan. Aurinko, aurinko, aurinko!

Neulomista. Honey-villatakissa sain aloitettua toista hihaa. Tosin nyt jännittää,  riittääkö ihana silk mohair- lanka, huomasin vartalo-osaa neuloessani pitäneeni käsialan turhan löysänä, kuin peläten seitinohuen langan katkeavan. Sitähän se ei tee, mutta menekki tuntuu olevan suurempi kuin luulin. Äh, oma moka. Väri taitaa olla aika lailla lopussa monesta paikasta. No, vielä on toivoa, että se riittää (toivon).



Mies vinkkasi nähneensä aamulla laulujoutsenia lähipellolla. Kamera olalle ja katsomaan. Ajellessani mutkaista kylätietä, joka on niin tuttu, että jokaisen routavaurion paikankin tietää vaikka silmät kiinni muistin jälleen kerran, että pääkaupunkiseudulla tällaisessa melkein maalaispaikassa asuminen  on aika ainutlaatuista.

Sain ihmetellä lepäilevää laulujoutsenpariskuntaa.

Huomata, kuinka pajunkissat ovat ottaneet varaslähtöä ja loistavat kevätauringossa.  



Ihastella ylitalvista osmankäämiä.

Hakata halkoja niin, että käsiä kivistää, ihastella puun kauneutta.



Ja tutkia kevään merkkejä omassa puutarhassa. Katsokaa, meidän raparperi se siellä!


Ihanaa kevätpäivää kaikille, nautitaan!





4 kommenttia:

  1. Kevät se vain ihastuttaa joka kerta. Kauniita kuvia :)

    VastaaPoista
  2. Oi! Kevät! Miten ihanaa, ja miten ihana päivä!

    Pidän peukkua langan riittävyyden suhteen. Jos ei riitä, tee lyhyemmät hihat?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevät on paras! Juu, Liina - tein just niin - hihoista lyhyemmät. Ois hermot pettäneet muuten :) Jännitys kuitenkin jatkuu vielä vähän aikaa, koska nyt olen liittänyt hihat vartaloon (on alhaalta ylös-pusero) ja pääntietä vielä kuusi kuviokertaa jäljellä. Nyt mä oon jo vähän optimistisempi. Mutta siitä tulee IHANA.

      Poista

Kiitos kun kommentoit!