perjantai 10. heinäkuuta 2015

Lemon ja kalistelua

LemonKAL

Bloggaamistauko ei ole tarkoittanut neulomistaukoa, päin vastoin. Vaikka olen reissunnut, ovat neuleet pysyneet matkassa mukana. Ihana Lemon-paita valmistui alkuviikosta. Kesän viileitä päiviä on kiittäminen, että olen Lemoniani jo pystynyt  hyvin käyttämään. (Lemonin ohje on Helga Isagerin Finstickat- kirjasta, jonka myös Jonna Hietala on vastikään suomentanut). Pusero on keveytensä ansiosta aivan ihana päällä, ei kuuma, mutta antaa tarvittavan lämmön viileänä kesäpäivänä. Talvella sopii varmasti hyvin pitkähihaisen t-paidan kanssa pidettäväksi.

Oman Lemonini tarina alkaa jo oikeastaan viime alkutalvesta, kun tilasin Kerästä langat. Jostain syystä en kuitenkaan rohjennut aloittaa, vaan moni projekti kiilasi edelle. Lopulta, Neulistin ja Sannan Lemonien ja heidän kommenttiensa rohkaisemana päätin aloittaa. Ja kuin tilauksesta, hieman tuonnempana, Jonna julkaisi KALin, johon liityin mukaan. Tässä oli juuri se tarvittava kannustin, sain alkukesästä tehtyä (melkein vain) Lemonia. Kannatti, oli mukava lukea kanssaneulojien kommentteja pitkin matkaa.


Alkukesään sijoittui myös kauan suunnittelemamme ja unelmoimamme matka, jonne päätin Lemonin ottaa mukaan, vaikka paita ei ihan aivotonta matkaneulontaa olekaan. Päätös oli oikea, sillä se mahtui pieneen tilaan ja oli kevyt pitää mukana. Eikä vaikea, vaakasilmukatkin (vikkel-silmukat) olivat helppoja, kunhan vain malttoi seurata ohjetta. Tällöin silmukat asettuivat kiltisti vaakaan. Eli ei mitenkään vaikeaa, mutta hidasta kylläkin. (Ja kun on tällainen hidas neuloja, tuntui välillä, että etenin etanan tahtia. Mutta eteninpä silti!) Vaakariveihin pääsi livahtamaan autoneulonnassa pieni virhe, olin ehtinyt neuloa kolme-neljä raitaa, kunnes huomasin, että ne ovat liian kapeita. En lähtenyt purkamaan, vaan päätin vain tehdä pari vaakasilmukka"kierrosta". Spinni on ohutta ja välillä siksi tuntui, että työ ei edennyt. Mutta toisaalta pidän suunnattomasti juuri neuleista, jotka ovat ohuita ja keveitä. Yhtenä päivänä junassa huomasin vierustoverin, vanhemman naisihmisen vilkuilevan kudintani "neulojan silmällä". Kun aloitimme jutella, huokaisi hän, ettei ikinä jaksaisi noin ohutta neuloa, mutta ihaili yhtä kaikki Spinniä.

Pusero oli muuten mielenkiintoinen neulottava, sillä etu- ja takapaneelit neulottiin ensin, sitten vaakana sivut.
Toinen uusi tekniikka oli sivusauman tekeminen. Se meinasi minulla tulla liian tiukaksi sivuihin nähden, mutta pingottaminen onneksi auttoi asiaa aika lailla, eikä purkaa tarvinnut.

Harvoin on muutenkaan yhden puseron neulomisen yhteyteen mahtunut näin isoa tunneskaalaa: oma lukunsa ovat uudet tekniikat ja luova malli. Itse projektin ja kalistelun lisäksi silmukoihin neuloutui muistoja: oli innostusta odotetusta matkasta, viime hetken pelkoa, kun matka melkein peruuntui, ja sitten itse reissusta nauttiminen täysin siemauksin. Viimeisiin silmukoihin neuloitui mukaan myös suurta huolta rakkaan läheisen kunnosta, onneksi myös jo toipumista ja sitä myöten huojentumisen tunnetta.

Reissussa Venetsiassa ja Veneton alueella näin jatkuvasti värejä, jotka toistivat tätä poltetun oranssissa sävyä. Olen enemmän kuin tyytyväinen värivalintaani :-)







Yksityiskohtia, vaakasilmukat ja sivusauma, jonka jälkeen sivut neulotaan sivusuunnassa. 










Tämän verran jäi, melkein 50 grammaa. Näen tässä jo uuden alun. Minkä, sitä en itsekään ihan varmasti tiedä. Huivin, ehkä...



Malli: Lemon, Helga Isager
Lanka: Isager Spinni
Väri, oranssi, (1S, ruoste)
menekki: 158 grammaa 

10 kommenttia:

  1. Oi, kuinka kaunis Lemonistasi tuli! Ihana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sanna! En yhtään ihmettele, että sinäkin omasta Lemonistasi niin kovasti tykkäät! On se ihana!

      Poista
  2. Aivan ihana pusero! Malli on kiva ja väri kaunis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ingi! Tykkään kovasti mallista, ja väri on mustakin aivan ihana!

      Poista
  3. Kaunista jälkeä! Vaan nyt ärsyttää kun tajusin näitä kuvia katsellessa minkä virheen tein noissa sivulaskoksissa... Mutten ala kyllä enää purkamaankaan. Perässä tullaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Odotan sun Lemonisi näkemistä postauksessa :) Ja hei, pingotus tekee ihmeitä, tuon laskoksen kanssa. Pienten kauneusvirheiden takia en mäkään alkanut purkaa :)

      Poista
  4. Wautsi vau, kyllä se on ihana ja väri on mielettömän kaunis :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Elina, väri on mun ehdoton suosikki. Vahva, mutta ei kuitenkaan hyppää silmille :)

      Poista
  5. Ihana on sekä neule että väri!

    VastaaPoista

Kiitos kun kommentoit!